Kirpputori on keräilijän aarreaitta

Keräilijän aarteet odottavat kirpputorilla

Kirpputorit ovat erinomaisia paikkoja keräilijälle. Melkein kaikki tietävät, että vanhoilla Arabian astioilla ja muumimukeilla on selvästi ostohintaa suurempi jälleenmyyntiarvo. Lukuisten tv-ohjelmien ja internetin ansiosta tiedämme myös harvinaisemmista keräilyesineistä yhä enemmän. Netissä on helppoa tehdä hakuja omistakin vanhoista esineistä ja nähdä mikä niiden arvo on. Mitä enemmän tietoa, sitä enemmän myös kirpputorilla esineitään myyvät tietävät niiden arvosta ja polkuhintaisia harvinaisuuksia on yhä vaikeampi löytää. Mitä harvinaisempi tuote on, sitä suurempi sen hinta. Näin ei kuitenkaan ole aina ja etenkin vähemmän tunnettujen esineiden myyntihinta saattaa kirpputorilla olla arvaamattoman pieni. Myyjiä ja toreja on moneen lähtöön.

Keräilyharvinaisuuksista unelmoivan aarteenetsijän kannattaa aloittaa nettikirpputorien sijaan perinteisiltä toreilta. Äärimmäisyydet ovat löytöjä etsivän paras ystävä: joko valtavat jäähallikirpputorit joissa yksityishenkilöt myyvät sukulaisten vanhoja tavaroita hinnalla millä hyvänsä ja toisaalta mitä pienempi kaupunki ja kirpputori, sitä paremmat todennäköisyydet löytöjen tekemiseen ovat. Monessa pienemmässä kaupungissa on etenkin kesäisin iltatoreja, joissa ammattimaiset kirpputorimyyjät ovat rintarinnan omia varastojaan tyhjentävien myyjien kanssa. Myös erilaiset järjestöjen hyväntekeväisyyskirpputorit kuten Fida ja SPR sekä kierrätyskeskukset ovat hyviä paikkoja tehdä edullisempien keräilyesineiden löytöjä. Verkosta Facebookin kierrätysryhmät ovat hyviä paikkoja bongata edullisemmin myös keräilyesineitä ja joskus myös nettihuutokaupat ja myyntisivustot kuten huuto.net ja tori.fi voivat yllättää positiivisesti, jos on todella nopea.

Pöytä koreaksi

Helpoimmin kirpputoreilta löytää suosituimpia keräilyesineitä, koska niitä on myös eniten liikkeellä. Arabian astiat on helppo tunnistaa leimasta ja niiden iän voi tarkistaa helposti Arabian sivuilta, jossa leimat on esitelty. Yksittäisen esineen arvon voi tarkistaa netistä katsomalla minkälaista hintaa vanhan tavaran liike pyytää samasta ja samanikäisestä esineestä. Arabian tuotannosta suosituimpia keräilyesineitä ovat erilaiset astiasarjat ja niiden osat, vanhat purkit sekä muumimukit. Astiasarjoista erityisesti tummansininen Valencia, mustavalkoinen kuvitettu Emilia sekä klassinen mansikkakuosinen Pomona ovat jatkuvassa suosiossa. Peltipurkeilla on kokonaan oma ryhmänsä Facebookissa ja niiden kannatus kasvaa myös tasaisesti.

Astioissa kotimaiset ovat kovia ja Arabian rinnalla suosittuna kilpailee myös luonnollisesti Iittala. Iittalan klassiset keräilytuotteet ovat voimakkaita intohimoja puolesta ja vastaan herättävät mariskoolit, sekä Tapio Wirkkalan ja Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet. Mariskooleista himoituimpia ovat hennon violetti ametistiväri sekä mattavärit. Wirkkalalta erityisesti linnut ja maljakot ovat suosittuja. Iittalan alle lukeutuvat myös Nuutajärven lasin taidelasit, kuten Kaj Franckin suunnittelemat lasituotteet. Riihimäen lasi sulki ovensa jo vuosikymmeniä sitten, mutta sen katon alla tuotetut taide-esineet, maljat, maljakot ja koristeastiat kiinnostavat edelleen, erityisesti upeiden naissuunnittelijoiden Tamara Aladinin ja Helena Tynellin design vetoaa edelleen suomalaisiin.

Valaiseva tutkimusretki

Huonekaluista aarteenetsijän silmään pistävät erityisesti kotimaiset valaisimet ja huonekalut. Molemmista on paljon tarjontaa, mutta toisin kuin astioissa, on niiden vedenpitävä tunnistaminen haastavampaa. Kotimaisista valaisinmerkeistä kannattaa kirpputorilla pitää silmällä edelleen moderniin sisustukseen istuvia Artekin vanhoja valaisimia ja huonekaluja, Iittalan valaisintehtaan tuotteita sekä Stockmannin aikanaan omistaman Ornon tuotantoa, jonka kirkkaimpina tähtinä loistavat edelleen lukuisissa suomalaiskodeissa esimerkiksi Lokki, Sipuli, Pamela, Natalia, Kurki, Bau ja La Boheme. Jättipotin saa, jos onnistuu löytämään Paavo Tynellin valaisimia, joiden arvo on jo nyt tuhansia euroja. Mikäli kirpputoritavaroiden omistaja on sattunut olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa kun 1950-luvun yrityskiinteistöä on tyhjennetty, saattaa myytävänä olla odottamaton aarre.

Kirpputorilöytöjen tekeminen on hauskaa ja erityisesti kotimaisen designin historiasta oppii odottamattoman paljon, kun tunnistaa näkemiään esineitä. Kirpputoreja ei kannata sekoittaa ammattimaisiin vanhan tavaran liikkeisiin. Niissä tiedetään tarkalleen esineiden arvo ja edullisten löytöjen tekeminen on hankalaa, joskin niistä mieleisen keräilyesineen voi ostaa luottavaisin mielin ja kuulla myös sen taustan myyjältä. Yksityiseltä myyjältä ostaessa täytyy luottaa omaan asiantuntemukseen ja toivoa, että esine on juuri sitä mitä sen luulee olevan. Omin päin aarteita etsivän paras ystävä on internet, jonka avulla pystyy tunnistamaan lähes minkä tahansa esineen. Helppo paikka aloittaa tunnistaminen on vanhan tavaran kauppojen sivujen avulla.

Miten tehdä parhaat kirpputorilöydöt?

Näin teet loistavia löytöjä kirpputorilta

Aina sanotaan, että silloin kun kirpputorille lähtee etsimään jotakin tiettyä asiaa, sitä ei silloin löydä. Tämä on sääntö joka vaikuttaisi pitävän hyvin paikkaansa, joten tärkeää löytöjen tekemisen kannalta on olla avoin sille mitä sattuu löytymään. Jos kuitenkin on niin että etsii jotakin tiettyä, kannattaa ensin itselleen tehdä selväksi ne odotukset ja omat vaatimukset löydölle; hinta, materiaali, väri ja myös se kuinka pitkälle on valmis menemään tuon löydön vuoksi. Tänä päivänä kun kirpputoreja löytää verkostakin ja apajat löytöjen tekemiselle ovat todella laajat. Omien löytöodotusten kartoitus auttaa myös hahmottamaan sitä, mistä se kaivattu esine tai asia voisi parhaiten löytyä. Huonekaluja kannattaa etsiä niille omistautuneilta kirpputoreilta, astioita omiltaan ja vaatteista kannattaa myös yrittää miettiä millaisen kirpputorin valikoimaan ne luultavimmin sopisivat. Tärkeää on tiedostaa se, että parhaimmalla todennäköisyydellä etsimänsä löytää kun sen eteen tekee hieman selvitystyötä ennalta. Kaikkein aktiivisimmat metsästäjät soittavat kirpputoreja lävitse ennakkoon ja kyselevät sattuisiko heiltä löytämään sitä mitä sattuu etsimään. Usein henkilökunta tietää kirpputorillaan olevat tuotteet ainakin suurin piirtein ja auttaa asiakkaita mielellään löytöjen tekemisessä tai osaa neuvoa minne kannattaisi suunnata.

Mikä on löydön hinta?

Useimmiten ihmiset määrittelevät kirpputorilöytönsä hinnan perusteella. “Olipas tämä halpa” tai “sain tämän paljon halvemmalla, kuin olisin toisaalla joutunut maksamaan”. Näin ollen löytöjä tehdessä olennaista onkin tuntea tuotteiden yleinen hintataso ja nähdä käytetyn tuotteen hinta verrattuna uuden tuotteen hintaan. Monesti yli kymmenen euron hintaisia kirpputorilla tehtyjä ostoksia pidetään kalliina, ellei sitten ole kyseessä vaikkapa huonekalu tai merkkilaukku. Tulisi kuitenkin muistaa ajatella sitä tuotteen lähtöhintatasoa, sitä kuinka paljon tuotetta on kulutettu ja millaisessa kunnossa se on siihen uuteen tuotteeseen verrattuna. Hyvän löydön voi kirpputorilta tehdä useilla kymmenilläkin euroilla, jos tuote on hyväkuntoinen ja laadukas. Nykyisin on todella helppo selvittää yleinen hintataso vaikkapa hakemalla puhelimella tietoa netistä juuri ennen ostopäätöstä ja vertailla kuinka hyvä löytö on. Hinnassa kannattaa myös aina huomioida ne piilokulut, joita tuotteen metsästyksestä aiheutuu. Jos tuotteen löytämiseksi pitää ajaa satoja kilometrejä tai jos se vaatii vaikkapa bussimatkan, tulee matkaan kulutettu summa ottaa osaksi arvioitavaa hintaa. Kannattaa myös pitää mielessään se, onko tuote tarpeellinen. Paraskin löytö on arvoton, jollei sille ole käyttöä. Ostopäätöstä tehdessään kannattaa siis katsoa sitä hintalappua pidemmälle, verrata ja arvioida.

Etsivä löytää, vai löytääkö sittenkään?

Tärkeintä kirpputorilöytöjen, kuten muidenkin löytöjen, tekemisessä on oma aktiivisuus. Oma aktiivisuus tarkoittaa sitä että kiertelee säännöllisesti kirpputoreja ja seuraa markkinoita. Kirpputoreilla useimmat pöydät vaihtavat vuokraajaa ja sisältöä viikoittain. Monissa suuremmissa kaupungeissa kirpputoreja on myös useita ja kannattaakin tarkistaa netistä kaikkien lähialueen kirpputorien sijainnit. Toisinaan kannattaa myös suunnata lähikaupunkien kirpputoreille ja kipaista kesälomamatkalla paikallisella kirpputorilla. Kirpputorienkin tarjonta vaihtelee huimasti paikkakunnan mukaan, joskus jopa ihan vain kirpputorin mukaan. Jos jotain todella etsii, kannattaa laittaa ilmoitus vaikkapa kirpputorin nettisivuille josta myyjä voi sen huomata. Kirpputorihenkilökunta voi myös kiinnittää ilmoituksen seinälle erikoisemmista etsinnöistä. On kuitenkin epävirallinen totuus, että parhaat löydöt tehdään silloin kun mitään ei varsinaisesti olla etsimässä, silloin kun lähdetään vain huvikseen kiertelemään kirpputoreja kavereiden kanssa pienen piristyksen toivossa. Epävirallisten tutkimusten mukaan palkkapäivä luo myös erinomaiset olosuhteet löydöille. Kun ei etsi mitään tiettyä, on avoinna useammille vaihtoehdoille ja siten todennäköisyys jonkin löydön tekemiselle on suurempi. Löytöjen vuoksi on siis suositeltavaa kierrellä kirppareita ja selailla verkkokirppareita mahdollisimman usein puolittain sillä silmällä, jos vaikka jotain mukavaa löytyisi. Aina löydön tekeminen ei vaadi lainkaan sen etsimistä.

Kirpputorit Suomessa

Käytettyjen ja tarpeettomien tavaroiden myyminen kirpputorilla on helppo tapa muuttaa täydet varastot tyhjiksi ja tienata samalla hieman rahaa. Kirpputorit ovat käytettyjen tavaroiden myyntipaikkoja, joissa myyjä saa käyttöönsä kirpputoripöydän ja asettaa myytäville tuotteilleen hinnat. Kirpputoreja löytyy Suomesta lähes jokaisesta pienemmästäkin pitäjästä ja tätä nykyä myös verkosta. Verkkokirpputorit, kuten Tori, Zadaa ja Facebook-kirppikset ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman kirpputorien joukossa, mutta eivät vielä päihitä perinteisten kirpputorien suosiota. Suomalaisten rakkaus kirpputoreja kohtaan on syntynyt jo kauan ennen tämän päivän ekologisuus- ja kierrätystrendejä, eikä se näytä olevan hiipumassa aivan heti.

Alkujaan ranskalaiset kirpputorit alkoivat yleistyä Suomessa 1990-luvulla laman seurauksena. Laman kiristäessä kukkaron nyörejä kirpputorit olivat helppo keino suoda itselleen jotain uutta ja hankkia käyttötavaroita. Kirpputoreista tuli nopeasti myös hauskaa ajanvietettä ja kirpputoreilla käydäänkin usein ystävien kesken. Erityisesti lastenvaatteet ja harrastusvälineet ovat tuotteita, jotka käyvät kirpparilla hyvin kaupaksi niiden lyhyen käyttöajan vuoksi. Suomessa kirpputoritoiminta on pääasiassa hyvin siistiä ja on sanaton sääntö, ettei kirpputorilla kaupata likaisia tai rikkinäisiä tavaroita ilman erityismainintaa viallisuudesta. Alkujaan nimi “kirpputori” on kuitenkin seurausta kirppuisten ja huonokuntoisten tavaroiden myynnistä Pariisin kirpputoreilla.

Kirpputorit verkossa

Tänä päivänä kirpputorikulttuuri on käynyt lävitse melkoisen muutoksen. 2000-luvulla tietotekniikka toi mukanaan erilaiset verkkokirpputorit ja käytettyjen tavaroiden myyntifoorumit. Näistä varmasti Suomessa tunnetuin on vuonna 2009 perustettu Tori. Tori on verkkomarkkinapaikka, jossa julkaistaan luokiteltuja myynti-ilmoituksia. Sittemmin kilpailijoita on tullut lisää ja erityisesti Facebookin kirpputoriryhmät ovat erittäin suosittuja. Facebookista kirpputoreja löytyy todella paljon ja osa niistä on vieläpä rajattu tuoteryhmän mukaan esimerkiksi huonekaluille, autoille, vaatteille tai lastentarvikkeille. Näiden lisäksi on tarjolla useita eri mobiilisovelluksiin pohjautuvia kirpputoreja, kuten Zadaa joka on erikoistunut vaatteiden ja asusteiden myyntiin Suomessa ja Tanskassa.

Verkossa toimivat kirpputorit ovat varmistaneet sen, että kirpputoreja on tarjolla kaikkialla ja kuka tahansa pääsee kirpputorille koska tahansa. Miltei mitä vain voi löytää käytettynä myynnissä joltakin kirpputorilta. Vaikka verkkokirpputoreja kutsutaan edelleen kirpputoreiksi, eroavat ne merkittävästi perinteisistä kirpputoreista ja ovat tuoneet tullessaan aivan uudenlaisen kirpputorikulttuurin. Siinä missä kirpputorilta ennen ostettiin pöydästä valmiiksi hinnoiteltuja tuotteita ja ostopäätös oli tehtävä heti, on verkkokirpputoreilla mahdollista varata tuote ja toimituksestakin on sovittava vielä myyjän kanssa erikseen. Kommunikaatio myyjän ja ostajan välillä on näin lisääntynyt merkittävästi. Kommunikaatio verkkokirpputoreilla tapahtuu usein vakiintunein lyhentein sekä käytännöin ja moni saattaakin kokea uuden kulttuurin hivenen ahdistavana.

Kirpputori on hyvä valinta

Siinä missä lapsena saattoi hävetä kirpputorilta ostettuja käytettyjä vaatteitaan tai luistimiaan, nykyään kirpputorit ovat trendikkäitä. Ekologisuus ja kierrätys ovat tänä päivänä trendejä ja monet suositut bloggaajat ja muut julkisuuden henkilöt ovatkin alkaneet vannoa vintagevaatteiden ja kirpputorilöytöjen nimeen. Kirpputorit ovat nyt “in”. Siitä kertoo sekin, että muun muassa Helsingin teollisuushalleihin on perustettu suuria itsepalvelukirpputoreja, joissa saattaa olla satoja pöytäpaikkoja. Suomen suurin kirpputori on vuonna 2015 Vantaan Pakkalassa avattu 600-paikkainen kirpputori. Mediassa on tuotu paljon esille kertakäyttökulttuurin haittapuolia, kuten lapsityövoiman käyttöä ja monet suuret vaateketjut ovatkin brändänneet mallistoja kierrätysmateriaaleista.

Suomessa on myös paljon hyväntekeväisyyskirpputoreja, kuten esimerkiksi Fida sekä SPR:n konttikirpputorit. Niillä hyväntekeväisyysjärjestöt rahoittavat toimintaansa ja keräävät vaateapua. Nämä kirpputorit perustavat toimintansa ilmaisille vaatelahjoituksille. Vaatelahjoitukset ovat näppärä tapa tehdä hyvää ja päästä eroon niistä tavaroista, joita ei enää tarvitse, mutta joita ei myöskään itse jaksaisi myydä eteenpäin. Hyvää voi tehdä myös käymällä hyväntekeväisyysjärjestöjen kirpputoreilla ja tukemalla siten heidän toimintaansa. Suomessa kirpputorimyyminen on yksityishenkilölle pääsääntöisesti verovapaata toimintaa ja sen vuoksi erittäin helppo tapa tienata vähän lisää rahaa. Riippuen tuotetarjonnasta ja hinnoittelusta kirpputoripöydällä on mahdollista tehdä myös melkoisia tilejä.